Perillisten lakiosat määräytyvät Espanjassa toisin kuin Suomessa

Lakiosa Suomessa

Suomessa lakiosa koskee vain rintaperillisiä eli suoraan alenevan polven perillisiä. Lakiosa on puolet perintöosasta. Siten jos perittävältä on jäänyt esim. lapsi/lapsia ja leski, ja jos hän on määrännyt testamentissaan lesken saamaan koko perinnön, lapsella on oikeus vaatia lakiosanaan puolet siitä, mitä hän saisi Perintökaaren mukaan ilman testamenttia. Vastaavasti jos perittävällä on esim. kaksi lasta, ja jos hän testamentissaan määrännyt kaiken omaisuutensa heistä toiselle, voi syrjäytetty lapsi vaatia lakiosanaan yhden neljäsosan koko perinnöstä.

Lakiosa Espanjassa

Espanjan perintöoikeudellinen lainsäädäntö sisältyy niin sanotun Siviililain eli Código Civilin määräyksiin. Tosin on huomattava, että joillain Espanjan itsehallintoalueilla perintöoikeudellisista asioista on säädetty valtakunnan lainsäädännöstä poikkeavasti (esim. Katalonia). Tässä artikkelissa rajoitutaan tarkastelemaan Espanjan valtakunnallista lainsäädäntöä.  

Lakiosat koskevat rintaperillisten lisäksi myös leskeä ja suoraan ylemmän polven perillisiä. Lesken lakiosa vaihtelee sen mukaan, mitä muita perillisiä perittävältä on jäänyt. Se on pienin silloin, kun perittävältä on jäänyt rintaperillisiä. Suoraan ylemmän polven perillisten lakiosa voi puolestaan tulla kyseeseen vain, jos perittävältä ei ole jäänyt rintaperillisiä. Toisaalta suoraan ylemmän polven perillisten lakiosa vaihtelee sen mukaan, onko perittävältä jäänyt leski vai ei.

Miten vanhempi voi Espanjan lain mukaan testamentissaan vaikuttaa lapsensa perintöosan suuruuteen?

Espanjan lainkin mukaan lapset ovat ensisijaisia perillisiä. Tosin jos perittävältä on jäänyt leski, on hänellä oikeus pienehköön lakiosaan silloinkin, kun perittävältä on jäänyt lapsi tai lapsia. Se on tällöin hallintaoikeus kolmasosaan perinnöstä (ns. tercio de mejora -osuudesta). Muutoin perintö menee kokonaan lapsille, ellei perittävä ole tehnyt testamenttia.

Espanjan lakiosasäännöstön hahmottamiseksi on tiedettävä perinnön jakautuminen seuraaviin kolmeen osuuteen: tercio de libre disposición, tercio de mejora ja tercio de legítima. Ensin mainitulla ­tercio de libre disposición -osuudella tarkoitetaan sitä, että perittävä voi testamentissaan vapaasti määrätä kolmasosan perinnöstään aivan kenelle tahansa. Tercio de mejora -osuudella puolestaan tarkoitetaan sitä, että kyseinen kolmasosa on määrättävä rintaperillisille, mutta samalla sen avulla voidaan kasvattaa vapaasti esim. yhden lapsen perintöosaa. Tercio de legítima -osuus on sijaan niin sanottu minimiosuus, joka on aina jätettävä rintaperillisille.

Onko rintaperillisen lakiosa Espanjassa suurempi vai pienempi kuin Suomessa?

Riippuu tilanteesta, kummassa maassa rintaperillisen lakiosa on suurempi. Jos esim. perittävän poika on ainoa rintaperillinen, tällä on Código Civilin mukaan oikeus saada perinnöstä kaksi kolmasosaa testamentista riippumatta. Sen sijaan Suomen Perintökaaren mukaan perittävän pojan lakiosa olisi vastaavassa tilanteessa vain puolet perinnöstä. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos perittävältä on jäänyt useita rintaperillisiä. Siten jos perittävältä on jäänyt esim. kaksi rintaperillistä – tytär ja poika – ja jos hän on määrännyt omaisuutensa kokonaan tyttärelleen, pojalla on Espanjan lain mukaan oikeus saada lakiosanaan vain yksi kuudesosa koko perinnöstä. Suomen lain mukaan pojalla olisi vastaavasti oikeus saada yksi neljäsosa koko perinnöstä. Näin ollen onkin todettava, että rintaperillisen asema on toisissa tilanteissa turvatumpi Espanjan lain ja toisissa taas Suomen lain mukaan.