Lesken asema Suomen ja Espanjan lainsäädännön mukaan poikkeaa merkittävästi toisistaan

Lesken perintöoikeus Suomen ja Espanjan lainsäädännön mukaan

Suomen perimykseen sovellettava laki on Perintökaari, Espanjassa taas ns. Código Civil (lisäksi itsehallintoalueilla on omaa perimystä koskevaa lainsäädäntöä). Perimysjärjestys on muiden kuin suoraan alempaa polvea koskevien perillisten eli rintaperillisten osalta erilainen Suomessa ja Espanjassa. (Tosin rintaperillistenkin lakiosat lasketaan Suomessa ja Espanjassa eri tavoin.)

Lesken osalta on ensinnäkin huomattava, että hän on Perintökaaren mukaan perimysjärjestyksessä toinen rintaperillisten jälkeen. Siten jollei rintaperillisiä ole, leski perii Suomessa puolisonsa lähtökohtaisesti yksin. Leskellä ei ole Suomessa kuitenkaan lakiosaa, ja siten koko perintö voidaan testamentilla määrätä lesken sijasta esim. perittävän sisaruksille. Toisaalta Perintökaari suojaa lesken asemaa siten, että hän saa rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on myös aina jätettävä jakamattomana lesken hallintaan.

Codigo Civilin mukaan leski on perimysjärjestyksessä vasta kolmantena perittävän suoraan ylempää polvea olevien perillisten (vanhemmat ja isovanhemmat) jälkeen. (Tosin Katalonian itsehallintoalueella leski on Suomen tavoin perimysjärjestyksessä jo toisena.) Leskellä on silti aina oikeus lakiosaan. Jos puolisolta on jäänyt rintaperillisiä, lesken lakiosa vastaa käyttöoikeutta yhteen kolmasosaan perinnöstä (tercio de la mejora). Jos taas puolisolta ei ole jäänyt rintaperillisiä, mutta kuitenkin suoraan ylempää polvea olevia perillisiä, lesken lakiosa vastaa käyttöoikeutta puoleen perinnöstä. Muissa tilanteissa lesken lakiosa vastaa käyttöoikeutta kahteen kolmasosaan perinnöstä.

Lesken asema Suomen ja Espanjan avioliittolainsäädännön nojalla

Lesken asema puolison kuoltua ei määräydy vain perimykseen sovellettavan lain nojalla. Olennainen merkitys on myös sovellettavilla aviovarallisuussäännöksillä. Toisen puolison kuoltuahan on ennen perinnönjakoa tehtävä joko jäämistöositus tai omaisuuden erottelu, ellei leski peri puolisoaan yksin.

Suomessa puolisoiden koko omaisuus on lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista. Jollei avio-oikeutta ole avioehtosopimuksella rajoitettu tai suljettu pois kokonaan, leski saa perinnönjakoa edeltävässä osituksessa Avioliittolain nojalla puolet puolisoiden yhteisestä nettovarallisuudesta. Jos lesken varat ovat kuitenkin kuolleen puolison varoja suuremmat, leskellä on oikeus pitäytyä maksamasta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.

Espanjassa lesken asema aviovarallisuussäännösten nojalla puolestaan riippuu siitä, mitä aviovarallisuusjärjestelmää puolisoihin sovelletaan. Vaihtoehtoina on lähtökohtaisesti kolme erilaista järjestelmää: sociedad de gananciales, régimen de separación de bienes sekä régimen de participación. Sociedad de gananciales – järjestelmää sovelletaan automaattisesti, ellei avioehtosopimuksessa toisin sovita. Tosin Katalonian itsehallintoalueella régimen de separación de bienes -järjestelmää sovelletaan ensisijaisesti. Käytännössä sovellettavaksi tulee jompi kumpi ensin mainituista, koska régimen de participación -järjestelmän valinta on hyvin poikkeuksellista.

Jos sovelletaan sociedad de gananciales -järjestelmää, toisen puolison kuoltua tehdään ennen perinnönjakoa ositus ns. yhteisen omaisuuden osalta. Sen sijaan yksityinen omaisuus jää osituksen ulkopuolelle.

Régimen de separación de bienes -järjestelmän mukaan kaikki omaisuus on erillistä. Siten toisen puolison kuoltua leskellä ei ole oikeutta saada muuta omaisuutta, kuin mihin hän on perillisasemansa nojalla oikeutettu. Vastaavasti hänen ei tule myöskään luovuttaa omaisuuttaan kuolleen puolison perillisille.