Yrityksen kansainvälinen toiminta – mitä jos toiseen valtioon muodostuu kiinteä toimipaikka?

Kun yritys toimii kansainvälisesti, on huomattava pohtia mahdollisen kiinteän toimipaikan muodostumista ulkomaille. Kiinteä toimipaikka voi syntyä johonkin toiseen valtioon, jos siellä on esimerkiksi:
– kiinteä liikepaikka (toimisto, sivuliike)
– epäitsenäinen agentti, joka solmii sopimuksia yrityksen nimissä
– pitkäkestoinen rakennus- tai asennusprojekti

Tulkinnat kiinteän toimipaikan muodostumisesta vaihtelevat valtioiden välillä. Suomella on verosopimus yli 70 maan kanssa ja verosopimustilanteissa kiinteän toimipaikan muodostuminen ulkomaille arvioidaan kysymykseen tulevan verosopimusartiklan nojalla. Verosopimusartiklan tulkinnassa voidaan nojautua OECD:n malliverosopimuksen kommentaariin, mutta käytännöt vaihtelevat.

Jos ulkomaille syntyy kiinteä toimipaikka, siihen kohdistuvat voitot verotetaan yleensä sijaintivaltiossa samojen periaatteiden mukaan kuin erillisen paikallisen yrityksen. Kiinteän toimipaikan sijaintivaltiossaan maksamista tuloveroista voi saada veronhyvitystä Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen ulkomaille merkitsee lähes samoja velvoitteita sijaintivaltiossa kuin tilanteessa, jossa sinne olisi perustettu erillinen yhtiö. Siten kiinteän toimipaikan mahdolliset vaikutukset esimerkiksi arvonlisäverotukseen on syytä selvittää. On myös erittäin tärkeää selvittää työantajavelvoitteet kiinteän toimipaikan sijaintivaltiossa. Samalla on huomattava, että kiinteän toimipaikan sijaintivaltiossa rajoitetusti verovelvollisina työskentelevät työntekijät joutuvat yleensä maksamaan tuloveroa palkastaan kyseiseen valtioon, vaikka kyse olisikin verosopimusvaltiosta ja vaikka työskentely olisi hyvin lyhytaikaisesta.