Suomen ja Ranskan välinen uusi verosopimus – soveltaminen alkaa todennäköisesti vuoden 2027 alusta lukien

Suomi ja Ranska allekirjoittivat uuden verosopimuksen 4.4.2023. Se korvaa vuoden 1970 verosopimuksen ja muuttaa merkittävästi mm. eläkkeiden, palkkatulojen ja pääomatulojen verotusta. Verosopimuksen voimaantulo on kuitenkin viivästynyt Ranskan poliittisen tilanteen vuoksi. Sopimuksen hyväksymislaki on kuitenkin vahvistettu Ranskassa 15.6.2026, ja ratifiointiprosessinkin voidaan olettaa saatavan päätöksen kuluvan vuoden aikana siten, että sopimusta päästäisiin vihdoin soveltamaan vuoden 2027 alusta lukien.

Kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu

Uusi verosopimus tulee vastaamaan Suomen noudattamaa nykyistä verosopimuspolitiikkaa. Keskeisin muutos vanhaan verosopimukseen verrattuna on se, että kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen käytettävä menetelmä muuttuu vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmäksi. Tällä on merkittävä vaikutus asuinvaltion verotusoikeuteen.

Tällä hetkellä vain verosopimuksen mukainen lähdevaltio voi verottaa esimerkiksi kiinteistöjen ja asuinhuoneistojen vuokratuloja. Siten esimerkiksi Suomessa vakituisesti asuva ei vielä toistaiseksi maksa Ranskassa omistamastaan asunnosta saadusta vuokratulosta tai myyntivoitosta veroa Suomeen. Kyseiset tulot voivat siten vaikuttaa Suomen verotukseen ainoastaan niin, että muiden pääomatulojen verokanta saattaa nousta 30 prosentista 34 prosenttiin.

Palkan osalta verovelvollinen saattaa tällä hetkellä hyötyä merkittävästi siitä, että hän työskentelee sekä Suomessa että Ranskassa. Jos esimerkiksi ranskalaisen yrityksen Suomessa asuva työntekijä työskentelee osan vuodesta yrityksen pääkonttorissa Ranskassa, Suomi ei verota kyseiseen työskentelyyn kohdistuvaa palkkaa. Vaikka Ranska vastaavasti tuolloin verottaisikin Ranskassa tehtyä työtä, verokanta jäisi todennäköisesti joka tapauksessa matalaksi.  

Ryhdyttäessä soveltamaan kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa hyvitysmenetelmää verovelvollisen vakituinen asuinvaltio alkaa verottamaan myös lähdevaltiosta saatuja tuloja. Siten Suomen ja Ranskan välisen verosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien henkilöiden verotus saattaa tiukentua huomattavasti.

Eläkkeiden verotus Suomen ja Ranskan välillä muuttuu

Vielä tällä hetkellä Ranskassa vakituisesti asuvan ei tarvitse maksaa Suomesta saamastaan eläkkeestä veroa Suomeen, ellei kysymyksessä ole virkasuhteeseen perustuva eläke. Jatkossa Suomi voi sen sijaan verottaa lähes kaikkia Suomesta maksettavia eläkkeitä. Eläkkeiden verotus ei tosin muutu niiden henkilöiden osalta, jotka ovat asuneet Ranskassa jo verosopimuksen allekirjoitusajankohtana eli 4.4.2023.

On huomattava, että kaksinkertainen verotus poistetaan eläkkeiden osalta lähdevaltiossa. Kysymyksessä on niin sanottu käänteinen hyvitys. Tämä tarkoittaa Ranskassa asuvan ja Suomesta eläkettä saavan henkilön osalta sitä, että hänen tulee vaatia eläkkeestä Ranskassa maksamaansa veroa hyvitettäväksi Suomen veroilmoituksella.

Lähdevaltio perii jatkossa portfolio-osingoista 15 prosentin veron

Uuden verosopimuksen myötä lähdevaltio voi periä portfolio-osingoista 15 prosentin lähdeveron. Lähdevaltiolla ei kuitenkaan ole verotusoikeutta osinkoon, jos osingonsaaja on omistanut osingon maksavan yhtiön pääomasta vähintään 5 prosenttia koko sellaisena 365 päivän ajanjaksona, joka sisältää osingon maksupäivän.

Kiinteän toimipaikan määritelmä OECD:n uusimman malliverosopimuksen mukaiseksi

Uuden verosopimuksen kiinteän toimipaikan määritelmä poikkeaa kaikista voimassa olevista Suomen verosopimuksista. Se vastaa OECD:n uusimman malliverosopimuksen mukaista kiinteän toimipaikan artiklaa. Kyseinen artikla liittyy OECD:n ja G20-maiden käynnistämään veropohjan rapautumista ja yritysten voittojen kansainvälistä siirtelyä estävään ns. BEPS-hankkeeseen. 

Uuden verosopimuksen mukaan kiinteä toimipaikka muodostuu esimerkiksi sitä kautta, että kaikkia niin sanottuja avustavia ja valmistelevia toimenpiteitä arvioidaan yhtenä kokonaisuutena yrityksen kanssa samaan intressipiiriin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Jos esimerkiksi suomalaisella yrityksellä on Ranskassa liikepaikka vain valmistelevien ja avustavien toimintojen harjoittamiseksi, sille voi joka tapauksessa muodostua Ranskaan kiinteä toimipaikka, jos sen kanssa samaan konserniin kuuluva paikallinen yritys myös toimii kyseisessä liikepaikassa. 

Myös esimerkiksi erilaiset niin sanottua epäitsenäistä edustajaa koskevat järjestelyt muodostavat aiempaa helpommin kiinteän toimipaikan. Kiinteä toimipaikka voi syntyä esimerkiksi, kun tällaisen edustajan rooli on pääosassa rutiininomaisten sopimusten tekoon johtavissa toimissa. Ratkaisevaa ei siten ole se, onko hänellä nimenomaisia valtuuksia sopimusten tekoon.