Verostatuksen määräytyminen Espanjassa ja Suomessa – huomioitava sekä sisäinen lainsäädäntö että verosopimus
Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus määräytyy aina kunkin valtion sisäisen lainsäädännön nojalla
Kukin valtio määrittää itsenäisesti, millä perusteilla henkilön katsotaan olevan kyseisessä maassa yleisesti verovelvollinen. Siten esimerkiksi Suomi määrittää Tuloverolain nojalla riippumatta Espanjan verohallinnon näkökannasta, onko henkilö Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Espanja vastaavasti ratkaisee oman sisäisen tuloverolainsäädäntönsä nojalla (Ley sobre la renta de las personas fisicas) henkilön verostatuksen Suomen näkökannasta riippumatta.
Suomi ja Espanja määrittävät yleisen verovelvollisuuden eri perustein
Espanjassa ja Suomessa yleinen verovelvollisuus ratkaistaan eri perustein.
Espanjassa yleinen verovelvollisuus määräytyy yleensä sillä perusteella, oleskeleeko henkilö maassa yli puolet kalenterivuodesta vai ei. Henkilön katsotaan myös olevan Espanjassa yleisesti verovelvollinen, vaikka oleskeluaikaa koskeva ehto ei täyttyisikään, jos hänen taloudellisten siteidensä tai taloudellisen toimintansa voidaan katsoa ensisijaisesti liittyvän Espanjaan joko suoraan tai epäsuorasti. Sama koskee tilannetta, jossa henkilön puoliso sekä alaikäiset lapset asuvat vakituisesti Espanjassa.
Suomessa henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hänellä on siellä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. Lisäksi Suomen kansalaista pidetään lähtökohtaisesti Suomessa asuvana, kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona hän muutti pois Suomesta (ns. kolmen vuoden sääntö).
Espanjan kuuden kuukauden oleskelun tarkastelu kalenterivuosikohtaisesti on kansainvälisessä vertailussa melko poikkeuksellista. Yleensähän – kuten Suomessa – asiaa tarkastellaan sen mukaan, voidaanko henkilön katsoa viettävän kyseisessä valtiossa yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta vai ei. Siten jos henkilö oleskelee Suomessa yhtäjaksoisesti 1.9. – 31.3. välisen ajan, häntä verotetaan Suomessa yleisesti verovelvollisena kyseisen ajanjakson osalta.
Verosopimuksen mukaan määräytyvän asuinvaltion verotusoikeus ensisijainen
Henkilö voi olla samanaikaisesti yleisesti verovelvollinen kahdessa eri valtiossa. Tällöin syntyy kaksoisasumistilanne, jolloin periaatteessa kumpikin valtio voi verottaa henkilöä hänen maailmanlaajuisista tuloistaan. Jos kyseisten valtioiden välillä on kuitenkin voimassaoleva verosopimus, ensisijainen verotusoikeus on ns. verosopimuksen mukaisella asuinvaltiolla. Verosopimuksen mukainen asuinvaltio voi olla vain toinen sopimusvaltiosta. Siten jos on kyse tilanteesta, jossa henkilö on yleisesti verovelvollinen sekä Espanjassa (Espanjassa yleisesti verovelvollisen todetaan olevan ns. residentti) että Suomessa, on tärkeää ratkaista, kumpi valtio on hänen verosopimuksen mukainen asuinvaltionsa.
Tulon verotusoikeus on aina ensisijaisesti sillä valtiolla, joka on henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio. Toinen sopimusvaltio eli lähdevaltio voi verottaa henkilöä vain hänen sieltä peräisin olevista tuloistaan verosopimuksen sallimissa rajoissa.
Ennen nykyisen Suomen ja Espanjan välisen verosopimuksen voimaantuloa tulon verotusoikeus oli monilta osin rajattu vain verosopimuksen mukaiselle asuinvaltiolle. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Siten Suomi voi nykyään verottaa esim. lähes kaikkia Suomesta maksettuja eläkkeitä sekä suomalaisesta asuinhuoneistoista saatuja myyntivoittoja ja vuokratuloja, vaikka henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio olisikin Espanja.
Oman verotusaseman järjestämistä on tärkeää miettiä jo ennen Espanjaan lähtöä
Monet suomalaiset oleskelevat Espanjassa pitkiä aikoja, jopa reilusti yli puolet kalenterivuodesta joko yhdessä tai useassa jaksossa ollen kuitenkin virallisesti kirjoilla Suomessa. Tällöin esille nousee monia kysymyksiä, kuten: Pitäisikö tai kannattaisiko Espanjassa olla residentti, jolloin pitäisi tehdä virallinen muutto Espanjaan? Vai olisiko sittenkin parempi olla Espanjassa ei-residentti ja esim. rajoittaa oleskeluaikoja Espanjassa?
Pätevien vastausten antaminen yllä mainittuihin kysymyksiin on mahdollista vain, jos tietää tarkasti henkilön olosuhteet. Kussakin tilanteessa on lukuisia huomioon otettavia näkökohtia, ja siten asioita on punnittava kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella. On sitä paitsi aivan eri asia, onko kyseessä etätyö Espanjassa, työskentely espanjalaisen yrityksen palveluksessa, ulkomaankomennus Espanjaan (lähetetty työntekijä) vai ns. vapaa-ajan vietto (samalla etsitään esim. työtä).
Asiat tulisi selvittää huolellisesti jo ennen Espanjaan lähtöä. Näin ne saataisiin alusta asti suunniteltua ja toteutettua oikein. On myös erittäin tärkeää tiedostaa, että tiettyjen merkittävien verohyötyjen saamiseksi niin Suomessa kuin Espanjassa voi olla välttämätöntä toimia tietyllä tavalla jo ennen muuttoa Espanjaan.