Oleskelu Espanjassa – minne maksetaan verot?

Suomi ja Espanja ratkaisevat henkilön yleisen ja rajoitetun verovelvollisaseman toisistaan riippumatta sisäisen lainsäädäntönsä nojalla

Kukin valtio määrittää itsenäisesti, millä perusteilla henkilön katsotaan olevan kyseisessä maassa yleisesti verovelvollinen. Siten esimerkiksi Suomi määrittää Tuloverolain nojalla riippumatta Espanjan verohallinnon näkökannasta, onko henkilö Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Espanja vastaavasti ratkaisee oman sisäisen tuloverolainsäädäntönsä nojalla (Ley sobre la renta de las personas fisicas) henkilön verostatuksen Suomen näkökannasta riippumatta.

Jos syntyy kaksoisasumistilanne, eli jos Suomi katsoo henkilön Suomessa yleisesti verovelvolliseksi ja Espanja toimii vastaavasti, on tutkittava verosopimusta kummankin maan verotusoikeuden selvittämiseksi ja mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.

Suomi ja Espanja määrittävät yleisen verovelvollisuuden eri perustein

Suomessa ja Espanjassa yleinen verovelvollisuus määritetään toisistaan poikkeavin perustein. Espanjassa yleinen verovelvollisuus määräytyy yleensä sillä perusteella, oleskeleeko henkilö maassa yli puolet kalenterivuodesta vai ei. Henkilön katsotaan myös olevan Espanjassa yleisesti verovelvollinen, vaikka oleskeluaikaa koskeva ehto ei täyttyisikään, jos hänen taloudellisten siteidensä tai taloudellisen toimintansa voidaan katsoa ensisijaisesti liittyvän Espanjaan joko suoraan tai epäsuorasti. Sama koskee tilannetta, jossa henkilön puoliso sekä alaikäiset lapset asuvat vakituisesti Espanjassa.

Suomessa henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hänellä on siellä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. Lisäksi Suomen kansalaista pidetään lähtökohtaisesti Suomessa asuvana, kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona hän muutti pois Suomesta (ns. kolmen vuoden sääntö).

Espanjan kuuden kuukauden oleskelun tarkastelu kalenterivuosikohtaisesti on kansainvälisessä vertailussa melko poikkeuksellista. Yleensähän – kuten Suomessa – asiaa tarkastellaan sen mukaan, voidaanko henkilön katsoa viettävän kyseisessä valtiossa yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta vai ei. Siten jos henkilö oleskelee Suomessa yhtäjaksoisesti 1.9. – 31.3. välisen ajan, häntä verotetaan Suomessa yleisesti verovelvollisena kyseisen ajanjakson osalta.

Verosopimuksen mukaan määriteltävän asuinvaltion verotusoikeus ensisijainen

Kysymyksen ollessa tilanteesta, jossa sekä Espanjalla että Suomella saattaa olla tulon verotusoikeus, on tärkeää tarkastella tilannetta verosopimuksen näkökulmasta. Tulon verotusoikeus on aina ensisijaisesti sillä valtiolla, joka on katsottava henkilön verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksi. Toinen sopimusvaltio eli lähdevaltio voi verottaa henkilöä vain hänen sieltä peräisin olevista tuloistaan.

Jos henkilön katsotaan olevan yleisesti verovelvollinen sekä Suomessa että Espanjassa (kaksoisasuja), hänen asuinvaltionsa Suomen ja Espanjan välisen verosopimuksen on kuitenkin vain joko Suomi tai Espanja. (Verosopimusten nojalla aina vain toinen valtio on henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio.) Näin ollen esim. Suomesta Espanjaan muuttanut henkilö saatetaan katsoa verosopimuksen mukaan Espanjassa asuvaksi vaikka hän olisi Suomessa yleisesti verovelvollinen. Tästä seuraa, että kysymyksessä olevaa henkilöä verotetaan ensisijaisesti Espanjassa.

Ennen nykyisen Suomen ja Espanjan välisen verosopimuksen voimaantuloa tulon verotusoikeus oli monilta osin rajattu vain verosopimuksen mukaiselle asuinvaltiolle. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Siten Suomi voi nykyään verottaa esim. lähes kaikkia Suomesta maksettuja eläkkeitä sekä suomalaisesta asuinhuoneistoista saatuja myyntivoittoja ja vuokratuloja, vaikka henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio olisikin Espanja.

Oman verotusaseman järjestämistä on tärkeää miettiä jo ennen Espanjaan lähtöä

Monet suomalaiset oleskelevat Espanjassa pitkiä aikoja, jopa reilusti yli puolet kalenterivuodesta joko yhdessä tai useassa jaksossa ollen kuitenkin virallisesti kirjoilla Suomessa. Tällöin esille nousee monia kysymyksiä, kuten: Pitäisikö ja kannattaisiko ns. muuttaa virallisesti kirjat Espanjaan? Olisiko syytä lyhentää oleskeluaikoja Espanjassa? Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä?

Pätevien vastausten antaminen yllä mainittuihin kysymyksiin on mahdollista vain, jos tietää tarkasti henkilön olosuhteet. Kussakin tilanteessa on myös lukuisia huomioon otettavia näkökohtia, ja siten asioita on punnittava kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella. On sitä paitsi aivan eri asia, onko Espanjassa etätöissä, espanjalaisen yrityksen palveluksessa, lähetettynä työntekijänä, vai ns. viettämässä vapaa-aikaa (etsien esim. samalla työtä).

Asiat tulisi selvittää huolellisesti jo ennen Espanjaan lähtöä. Näin ne saataisiin alusta asti suunniteltua ja toteutettua oikein. On myös erittäin tärkeää tiedostaa, että tiettyjen merkittävien verohyötyjen saamiseksi niin Suomessa kuin Espanjassa voi olla välttämätöntä toimia tietyllä tavalla jo ennen muuttoa Espanjaan.