Milloin Suomi voi verottaa perintöä ja lahjaa kansainvälisissä tilanteissa?
Perintöjen verotusta on tarkasteltava kansainvälisessä valossa, jos perittävän tai perillisen/testamentinsaajan asuinvaltio on ulkomailla perittävän kuolinhetkellä. Lahjoitusten osalta sama pätee tilanteeseen, jos lahjanantajan tai lahjansaajan asuinvaltio on ulkomailla lahjoituksen tapahtuessa. Osapuolten asuinvaltiota tarkastellaan siten siltä pohjalta, mikä se on verovelvollisuuden alkamishetkellä eli perittävän kuolinhetkellä tai vastaavasti lahjoituksen toteutushetkellä.
Kansainvälisiin tilanteisiin lukeutuvat myös tapaukset, joissa perintöön tai lahjaan sisältyy ulkomailla sijaitsevaa omaisuutta.
Suomen verotusoikeuden edellytykset
Kunkin valtion sisäinen lainsäädäntö määrää sen, milloin perinnöstä tai lahjasta mahdollisesti maksetaan veroa kyseiseen valtioon. Suomen Perintö- ja lahjaverolain mukaan perinnöstä, testamentista ja lahjasta voi joutua maksamaan veroa, jos:
- Perittävä tai lahjoittaja asui Suomessa verovelvollisuuden alkamishetkellä
- Perillinen/testamentinsaaja tai lahjansaaja asui Suomessa verovelvollisuuden alkamishetkellä
- Perintöön, testamenttiin tai lahjaan sisältyy Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta sekä sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.
Milloin henkilön perintö- ja lahjaverolain mukainen asuinvaltio on Suomi?
Henkilön katsotaan Perintö- ja lahjaverolain mukaan asuvan Suomessa, jos hänellä on käytettävissään vain yksi vakituiseen asumiseen tarkoitettu asunto, joka sijaitsee Suomessa. Jos henkilöllä on Suomessa sijaitsevan asunnon lisäksi käytettävissä myös vieraassa valtiossa sijaitseva asunto, hänen katsotaan asuvan Suomessa, jos täällä oleva asunto on henkilön varsinainen asunto ja koti.
Sitä onko henkilön asuinvaltion katsottava olevan Suomi, ei voida aina määritellä yksiselitteisesti. Tällöin on erilaisten seikkojen (esim. perheenjäsenten asunnon sijaintivaltio) perusteella on tapauskohtaisesti ratkaistava, osoittavatko ne henkilön asumisen Suomessa pysyväksi. On myös mahdollista, että henkilö katsotaan ns. kaksoisasujaksi. Suomi on solminut eräiden valtioiden kanssa perintö- ja lahjaverosopimuksia, joiden mukaan voidaan ratkaista, onko Suomea vai toista sopimusvaltiota pidettävä henkilön verosopimuksen mukaisena asuinvaltionaan. Kyseiset perintö- ja lahjaverosopimukset saattavat myös määrätä, että vain toinen sopimusvaltio (esim. perittävän tai lahjanantajan verosopimuksen mukainen asuinvaltio) voi tietyssä tilanteessa verottaa.
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
Jollei mahdollisen verosopimuksen määräyksistä muuta johdu, Suomi hyvittää ulkomaille maksetun perintö- ja lahjaveron seuraavien edellytysten täyttyessä: verovelvollinen asui Suomessa verovelvollisuuden alkaessa, hän on maksanut saannosta veroa vieraalle valtiolle ja hänelle määrätään samasta omaisuudesta perintö- tai lahjaveroa Suomessa.
Ulkomaisen veron hyvitystä ei kuitenkaan saa Perintö- ja lahjaverolain mukaan vähentää siitä osasta perintö- tai lahjaveroa, joka kohdistuu seuraavaan omaisuuteen:
- Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus
- Osakkeet tai osuudet yhteisössä, jonka varojen kokonaisarvosta yli puolet on Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta