EU:n direktiiviehdotus estämään kuoriyhtiöiden väärinkäyttöä verotarkoituksiin odottaa yhä voimaantuloaan

Komissio antoi 22.12.2021 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi ns. kuoriyhtiöiden verotustarkoituksiin tapahtuvan väärinkäytön estämistä. Euroopan parlamentti puolestaan hyväksyi 17.1.2023 direktiiviluonnoksen. Tämän jälkeen se eteni neuvoston käsiteltäväksi ja tarkoitus oli, että direktiivi olisi tullut voimaan vuoden 2024 alusta lukien. Asian käsittely neuvostossa on kuitenkin jumittunut, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että direktiivi voisi tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2026 alussa.

Kuoriyhtiödirektiivin (ATAD III) tarkoitus on estää EU:n alueella sijaitsevien yritysten käyttö veronkiertotarkoituksiin. Direktiiviä sovellettaisiin vain sellaisiin yrityksiin, joiden osalta olisi riski siitä, ettei niillä olisi direktiivissä määriteltyä vähimmäissubstanssia, ja että niitä käytettäisiin veronkiertotarkoituksiin. Direktiiviehdotuksen mukaan tällaisiksi voitaisiin luokitella esim. yritykset, joiden tulot koostuvat suurelta osin ns. passiivista tuloista. Myös merkittävää rajat ylittävää toimintaa harjoittavat yritykset ja hallintonsa sekä merkittäviä toimintojansa koskevan päätöksenteon ulkoistavat yritykset kuuluvat direktiiviehdotuksen soveltamispiiriin. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ovat kuitenkin jäämässä ainakin pörssiyhtiöt sekä rahoitusalalla toimivat yritykset.

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten pitäisi vuosittaisella veroilmoituksellaan raportoida täyttävätkö ne ns. vähimmäissubstanssin indikaattorit. Jos yritys ilmoittaa täyttävänsä kaikki vaaditut indikaattorit, sillä oletetaan olevan kyseisenä vuonna vaadittu vähimmäissubstanssi. Päinvastaisessa tapauksessa yrityksen oletetaan olevan direktiivissä tarkoitettu kuoriyhtiö. Tällaiselta yritykseltä voitaisiin evätä verosopimusedut ja se voitaisiin ns. sivuuttaa verotuksessa. Direktiiviehdotus sisältää myös säännöksiä esim. jäsenvaltioiden välisestä automaattisesta tietojenvaihdosta sekä veronkorotuksista.

Direktiivin voimaantuloa ovat mutkistaneet useat eri tekijät. Yksi tärkeä syy on ollut erimielisyys siitä, mitkä tulisivat lopulta olla direktiivin soveltamisalan vähimmäisedellytykset.