Varo Espanjan verosanktioita

Espanjan veroilmoitusmenettely

Espanjassa veroilmoituksen anto ja verojen maksu tapahtuu lähes samanaikaisesti lukuun ottamatta mahdollisten ennakkoverojen suoritusta. Tämä liittyy siihen, että Espanjan verohallinnon veroilmoitusohjelma ilmoittaa sähköisesti annettavan veroilmoituksen tultua täytetyksi verotuksen lopputuloksen maksettavine veroineen tai palautuksineen.

Verovelvollinen maksaa siten verot veroilmoituksen mukaisesti, jos maksettavaa on. Useimpien kohdalla tämä tapahtuu käytännössä niin, että saatuaan veroilmoituksen verohallinto perii veroilmoituksen osoittaman määrän mukaiset verot automaattisesti veroilmoituksella ilmoitetulta espanjalaiselta pankkitililtä. Tällaisesta veroilmoitusmenettelystä, jossa verot maksetaan laaditun veroilmoituksen perusteella – eikä verotuspäätöksen nojalla – käytetään nimitystä  autoliquidación. Kyseiseen menettelyyn kuuluu myös se, ettei  Espanjan verohallinto tee veroilmoituksen perusteella mitään verotuspäätöstä.

Espanjan veroilmoitus on tärkeää laatia huolellisesti

Espanjassa on erityisen tärkeää huolehtia, että tulot ja vähennykset ilmoitetaan veroilmoituksella oikein. Harva suomalainen on kuitenkaan asiasta tietoinen. Tämä on liittyy siihen, että Espanjan verotusmenettely on hyvin erilainen kuin Suomen.

Espanjan ja Suomen verotusmenettelyjen erot ilmenevät selkeästi esimerkiksi maiden veroilmoitusprosesseja tarkasteltaessa. Autoliquidación-menettely on hyvin vieras suomalaiselle, joka on tottunut siihen, että säännönmukainen verotus (tarkoittaa normaalia vuosittaista verotusmenettelyä) päättyy verovelvollisen saamaan verotuspäätökseen sisältäen ilmoituksen mahdollisesti maksettavasta jäännösverosta tai vastaavasti veronpalautuksesta eräpäivineen. Jos annetusta veroilmoituksesta ilmenee jotain erityistä, verohallinnolla on Suomessa myös tapana selvittää tilannetta pyytämällä verovelvolliselta lisätietoja. Näin veroilmoituksen mahdolliset virheet ja epäselvyydet saadaan yleensä korjattua tai selvitettyä ennen säännönmukaisen verotuksen päättymistä – eli viimeistään verovuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Säännönmukaisen verotuksen päätyttyä verovelvollinen voi puolestaan yleensä luottaa siihen, että toimitettu verotus jää lopulliseksi. Suomen verohallinto ryhtyy nimittäin vain harvoin oikaisemaan luonnollisen henkilön verotusta hänen vahingokseen. Lisäksi Suomen verotuksessa sovellettava luottamuksensuojaperiaate turvaa hyvin verovelvollisen asemaa.  

Espanjassa verovelvollinen jää sen sijaan hyvin pitkäksi aikaa epävarmuuteen siitä, hyväksyykö verohallinto lopulta hänen antamaansa veroilmoitusta. (Jos verovelvollisen tulot kuitenkin koostuvat esimerkiksi vain tavanomaisesta Espanjassa ansaitusta rahapalkasta, mitään syytä huoleen ei pitäisi olla.) Espanjassa verohallinto tekeekin paljon verotarkastuksia aivan tavallistenkin verovelvollisten kohdalla. Verotarkastus voidaan aloittaa aina siihen asti, kun on kulunut neljä vuotta veroilmoituksen antoajan päättymisestä. Siten esimerkiksi vuotta 2025 koskevan veroilmoituksen osalta verotarkastus voidaan aloittaa aina vuoden 2030 kesäkuun loppuun asti.

Espanjan verotarkastuksissa puututaan usein varsin pieniinkin asioihin. Verohallinto saattaa pyytää selvitystä esimerkiksi aivan tavanomaisista vuokratuloon kohdistuvista vähennyksistä. Verovelvollisen on tällöin tärkeää toimittaa asianmukainen vastine verohallinnolle liitteineen.

On hyvä tiedostaa, että Espanjassa verotarkastus saattaa liittyä myös Espanjan verohallinnon Suomen verohallinnolta pyytämiin tulotietoihin.

Myöhästymismaksu (recargo)

Espanjassa on tärkeää huolehtia veroilmoituksen annosta ajoissa. Jo päivänkin myöhässä annetusta veroilmoituksesta seuraa aina myöhästymismaksu (recargo). Myöhästymismaksu lasketaan siitä verojen määrästä, joka olisi tullut maksaa, jos veroilmoitus olisi annettu ajoissa. Myöhästymismaksun suuruus vaihtelee 1-15 prosentin välillä myöhästymisen kestosta riippuen. Korkein myöhästymismaksu määrätään, jos veroilmoituksen anto myöhästyy yli vuoden. Tällöin kysymykseen tulee lisäksi vielä erillinen rangaistusmaksu (sanción).

Rangaistusmaksu (sanción)

Rangaistumaksut on tärkeää ymmärtää keskeiseksi osaksi espanjalaista verotusjärjestelmää, koska ne ovat huomattavan korkeita, ja niitä määrätään helposti. Rangaistusmaksun perustana on joko se, että veroja ei ole maksettu lainkaan, tai niitä on maksettu liian vähän virheellisesti annetun veroilmoituksen tai veroilmoituksen annon laiminlyönnin seurauksena.

Tulon ilmoittamatta jättämisestä kokonaan tai osittain, samoin kuin kokonaan perusteettoman tai liian suuren vähennyksen ilmoittamisesta käytetään Espanjan verolainsäädännössä ilmaisua verorikkomus (infracción tributaria) silloinkin, kun kyseessä on tietämättömyys. Tietämättömyys ja tahattomuus ei pelastakaan verovelvollista rangaistusmaksulta. Toisaalta Espanjan verohallinnolla on taipumus määrätä rangaistusmaksu myös silloin, kun perustetta sen määräämiselle ei pitäisi katsoa olevan. Tämä koskee esimerkiksi tilannetta, jossa on tulkinnanvaraista, onko ilmoitettu verotettavan tulon määrä ollut liian pieni.

Rangaistusmaksun perusteena on se veron määrä, joka on jäänyt maksamatta ilmoittamatta jääneen tulon vuoksi. Tahallisuus lisää rangaistusmaksun määrää huomattavasti. Silti tahatonkin virhe on omiaan johtamaan jopa kymmenien prosenttien rangaistusmaksuun.

Yhteenvetona voidaan todeta Espanjassa olevan erittäin tärkeää ymmärtää antaa veroilmoituksen laadinta henkilölle, joka todella tuntee sekä verolait että verotuskäytännön.